Vesistökuormituksen vähentäminen hyödyttää luontoa, ihmisiä ja hevosia

Tutustu ja testaa uutuudet: ystävänpäivänä 2024 julkaistu Opas hevostallien vesistöllisten ympäristövaikutusten hallintaan & simulaatiomallit lantalan, tarhojen ja laitumen vesistövaikutusten arviointiin

Valumavesien mukana kulkeutuu ravinteita vesistöihin
– Hevostalleilta ympäristöön joutuvat valumavedet voivat olla peräisin esimerkiksi jaloittelutarhoista, laitumilta, kentiltä, radoilta tai lantaloista. Sateet ja keväisin sulamisvedet lisäävät ravinnevalumia. Ulkotarhojen ympärivuotinen käyttö sekä kasvipeitteettömyys lisäävät valumavesien ravinteiden ja epäpuhtauksien kulkeutumisriskiä sade- ja sulamisvesien mukana vesistöihin. Tärkeimmät valumaveden laatuun, kuten typen ja fosforin määrään, vaikuttavista tekijöistä ovat eläintiheys ja päivittäinen ulkoiluaika, kiteyttää johtava tutkija Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskukselta.

Arvioi ja testaa hevosiin liittyvän toiminnan vesistövaikutuksia uusilla työkaluilla – ympäristöasioista huolehtiminen on tallille myös imagoetu

Simulaatiomallinnuksen avulla hevosalan ympäristövaikutukset hallintaan -hanke julkaisi ystävänpäivänä Oppaan hevostallien vesistöllisten vaikutusten hallintaan sekä interaktiiviset simulaatiomallit. 

– Ympäristösuunnittelija Suvi Hamunen kertoo, että uudessa oppaassa keskitytään hevosenlantaan, lantaloihin ja hevostallien ulkoalueisiin liittyviin vesistöllisiin ympäristövaikutuksiin ja niiden ehkäisyyn. Samalla tuodaan esiin lannan hyödyntämismahdollisuuksia, hevosen terveyteen liittyviä riskejä lantahuollon osalta sekä valumavesien käsittelymenetelmiä. Oppaassa avataan keskeisimpiä käsitteitä, kuten ympäristökuormitus, valunta, ylilaidunnus ja rehevöityminen. Ympäristöriskien lisäksi tuodaan esiin hevosalan positiivisia vaikutuksia ympäristöön.

– SimuHepo-hankkeessa kehitettyjen simulaatiomallien avulla tallinpitäjä pystyy arvioimaan toimintansa ravinnekuormitusriskiä sekä kokeilemaan, miten toiminnan muuttaminen tai vesiensuojelurakenteiden toteuttaminen vaikuttaisi kuormitusriskiin, kuvaa projektipäällikkö Josefiina Ruponen HAMKista. Tarhoille ja laitumille suunnitellut mallit on tarkoitettu niiden hevostilojen valumien arviointiin, joilla sijaitsee hevosten ulkonapitoalueita 300 m tai sitä lähempänä vesistöä eli jokea, järveä, puroa tai vesistöön laskevaa ojaa.

Pilottitallin kokemuksia simulaatiomalleista – mielenkiintoista kokeilla eri vaihtoehtoja, mitkä tekijät vaikuttavat vesistökuormitukseen

– Kannattaa tehdä pieni etukäteiskartoitus omista alueista, niin malleja on helppo testata. Malleja käyttämällä voi saada poimittua oman toiminnan kannalta tärkeitä asioita ja konkreettisia vinkkejä parannuksiin, joita ei olisi välttämättä itse tullut ajatelleeksi, innostaa yrittäjä Kaisa Hautakoski, Meskankulman hoiva ja hevoset -tilalta.

SimuHepo-hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Bio ja osatoteuttajina ovat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Hippolis – hevosalan osaamiskeskus ry. Rahoittaja: Maj ja Tor Nesslingin säätiö.

Lisätietoja:

Materiaalit löytyvät kootusti www.hippolis.fi/simuhepo, mm.
– Opas hevostallien vesistöllisten ympäristövaikutusten hallintaan
– Simulaatiomallit: laidun, tarha ja lantala, sekä mallien käyttöön ohjeistava video
– Valumavesien käsittelymenetelmiä- 14.2.2024 SimuHepo-hankkeen päätöswebinaarin tallenne, kesto n. 2 h 25 min.

Yhteystiedot:
– projektipäällikkö Josefiina Ruponen, HAMK, p. 050-535 8583  etunimi.sukunimi@hamk.fi
– johtava tutkija Markku Saastamoinen, Luonnonvarakeskus, p. 0295–326 509, etunimi.sukunimi@luke.fi
– projektikoordinaattori Sanna Mäki-Tuuri, Hippolis – hevosalan osaamiskeskus ry, p- 040-733 8081, etunimi.suku-nimi@hippolis.fi