Hevosten ulkoilun ympäristönäkökohdat

Hevosen liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisen kanssakäymisen tarpeiden tyydyttämisestä on huolehdittava päivittäin (valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 10.6.2010/588). Ulkoilun ja liikunnan tarpeesta voidaan huolehtia ajaen tai ratsastaen, mutta päivittäisen ulkoilun varmistamiseksi hevostallien yhteyteen on varattava riittävästi tilaa ulkoilutarhoille. Tehdyn kyselyn mukaan hevoset viettävät tarhoissa keskimäärin seitsemän tuntia päivässä.

Tarhojen, laitumien ja kulkureittien maaston, kasvillisuuden ja maapohjan on oltava hevoselle sopivia ja turvallisia. Hevonen kuluttaa tehokkaasti ympäristöä. Päivittäin käytössä olevien tarhojen ja kulkureittien tulee yleensä olla ojitettuja ja vettä läpäisevällä materiaalilla pinnoitettuja, jotta ne pysyvät kuivina ja pitävinä myös epäedullisten sääolosuhteiden vallitessa. Ulkoilualueet on sijoitettava niin, että pohjavesille ei aiheudu vaaraa ja vaara pintavesille on mahdollisimman pieni.

Hevosten laiduntaminen ei ole pakollista, mutta erittäin suotavaa. Monilla talleilla ei ole omia laidunalueita, ja osa tallien hevosista saattaakin siirtyä kesän ajaksi laitumelle jonnekin muualle kuin oman tallin alueelle. Erilaiset hevoset tarvitsevat hyvin erilaisia määriä laidunalaa eikä aina ole edes tavoitteena, että hevonen saisi koko tarvitsemansa rehuannoksen laitumelta. Vaativimpia laitumen laadun suhteen ovat kasvavat varsat ja imettävät tammat, joille laidunalaa tulisi varata 0,5 hehtaaria per hevonen, muille hevosryhmille saattaa riittää jo 0,25 hehtaaria hyvätuottoista laidunta. Laidunalueet tulisi pitää kasvipeitteellisinä, ja laidunkasveilta vaaditaan kulutuksen kestävyyttä.

Laidun antaa hevoselle hyvälaatuisen ravinnon lisäksi henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Hevosia voidaan käyttää myös vähempiarvoisilla alueilla luonnonhoitoon tai maisemalaidunnukseen tai esimerkiksi erityisympäristötukien mukaisten suojavyöhykkeiden hoitoon. Laidunnus suojavyöhykkeillä on mahdollista, jos siitä ei aiheudu haittaa vesiensuojelulle. Hevosten hoidettaviksi sopivia alueita saattaa löytyä kunnilta, ja usein tallit ovat halukkaita vuokraamaan myös viljeltyjä laitumia tallien läheisyydestä.

Lähde: Särkijärvi, Susanna (2014): Hevostalous ja ympäristö. Teoksessa Laitinen, A. & Mäki-Tuuri, S. (toim.) Hevoset ja kunta – rajapintoja. Ypäjä: Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry, 64–71.

Materiaalit

Luku 6 – Hevostalous ja ympäristö

Linkit

laidunpankki.fi

Equinelife